TutustumistaOlin laittanut hevostalli.netin foorumille ilmoitusta, hakevani uuden vuoden kunniaksi ylläpito-/vuokraponia. Ilmoituksia sopivista vuokraponeista tuli paljon, joten valinta oli vaikea. Kuitenkin äitini kanssa valitsimme Sun Palase, nimisen tallin, josta löytyi kaksi ponia jotka kelpaisivat. Aivan erilaiset, mutta päättelimme että se vaikeampi olisi ehkä parempaa harjoitusta.
Sen ponin nimi oli Rusina, ja se oli russ poni:D.
Äiti kyyditti minut Sun Palaseen, jonne oli meiltä noin 20km matkaa.
-Nonnih! Oohan varovainen! äiti sanoi.
-Joo, tuu hakemaan sit joskus kuuden aikaan illalla, sanoin.
-Juu juu, heippa, äiti vastasi.
-heippa.
Hipsin talliin ja näin heti vesarilla kimon hevosen.
-Moikka, tiedätkö kuka tän tallin omistaa? kysyin, ja kimoa hevosta suihkuttava nainen alkoi nauraa.
Hymyilin itsekin hieman hölmistynenn näköisenä, ja nainen sai sanotuksi:
-Minä!
Minäkin aloin hihittää varovasti, ja annoin hevosen nuuskia kättäni.
-Joo mä tosiaan omistan Sun Palasen, ja mun nimi on Brianna, sano Bansku. Kukas sä oot? tämä kysyi.
-Charlotta, mut siis Chapeksi mua kannattaa sanoa! esittäydyin.
-Juuh... Ei ku sähän oot se joka tulee vuoraamaan jotain ponia! Bansku huudahti.
-Jooh, niin taidan olla, vastasin ja hymyilin.
-okei, no meillä on jos jonkin laista ponia, ja hevosia, minkäs laista sä haluisit.
-No me äidin kans vähän mietittiin että se Rusina vois sopia.
-Juuh, ootko sä varma että pärjäät sen kans? Bansku kysyi
-Enköhän, vastasin.
Rupattelimme Banskun kanssa hetken, kunnes nainen näytti tarhan missä tuo ruunikko tuuhea harjainen ponin pallero seisoskeli.
-Tuossa tuo Russe nyt ois, Bansku sanoi ja katselimme yhdessä Rusinaa.
Yhtäkkiä poni laskeutui makaamaan, ja alkoi piehtaroida!
-Voiiii, se on aina tollanen! Jos joku tulee portille ja ajattelee hakea sen, Rusina alkaa piehtaroida ettei hausta tulisi niin helppoa, tai sit se vaan haluaa "miellyttää" hoitajaa.
-Nooh, mulla on Yläkokossa neljä heppaa pestävänä melkein päivittäin, ja yks on puoliksi, selostin.
-Jaahah, no Rusina varmaan vastaa neljää! Bansku sanoi, ja ojensi riimunnarun käteeni.
Ymmärsin mitä piti tehdä, ja riimunnaru selän takana lampsin tarhaan.
Rusina nousi seisomaan, ja katseli korvat luimussa saapumistani, se näykki pari kertaa ilmaa ja näytti hampaitaan.
-Jaa, sä protestoit noin! Ei sitte! sanoin sille, ja käänsin selkäni ponille.
Seisoin vähän aikaa kädet puuskassa tuima ilme kasvoillani, kunnes ruunan kiinnostus heräsi. Se alkoi hitaasti lähentyä minua kohti, ja katsahdin taakse, näin höröt pienet pörröiset korvat ja intoa täynnä olevat silmät! Sitä söpömpää otusta ei varmaan edes ole!
Nyt herra antoi itsensä kiinni, ja lähdimme hitaasti kävelemään kohti tallia.
Rusina käveli koko matkan hitaasti, ja koetti aivan kuin etsiä jotain maasta. Pääsimme kuitenkin talliin, ja Rusina pääsi karsinaansa.
Kävin hakemassa varustehuoneesta Rusinan harjapakin, ja kipitin sitä kantaen Rusinan karsinalle. Katselin samalla muita paikkoja tallista, olihan tämä kai ensimmäinen kerta kun Sun Palasessa olen!
-Nonnih, aletaampas hoito puuhiin! sanoin innokkaalla äänen sävyllä Rusinalle.
Ruuna luimisti korvansa, ja näykki ilmaa.
-Lopeta nyt! sanoin äkäisesti, ja avasin pelkäämättä karsinan oven.
"voi ei, mitenköhän tässä käy" ajattelin.
Rusina luimuili vieläkin uhkaavan näköisenä, mutta alkoi nuuhkia minua uteliaasti.
-Jaa, sä koitat olla kova poika! naurahdin, ja ojensin varovatsi käteni ruunan nuuhkittavaksi.
-Hieno poika! kehuin sitä, ja uskaltauduin jopa taputtamaan sitä
Aloin varovasti sukia ponia, mutta tajusin ettei harja auttanut miltei mitään! Paksu kerros mutaa, voisi olla melko haastava saada suihkuttamallakin pois! Mutta ei voinut mitään, vein ruunan päitsistä taluttaen vesi boxiin, ja kiinnitin kettingit keltaisiin päitsiin.
-Hyvä! kehaisin Rusinaa.
Avasin suihkun, ja aloin varovasti suihkuttaa ponia. Se alkoi heti läträtä vedellä, tunki turpansa suihkun eteen, ja kuopaisi aina kohtaa maassa, missä on paljon vettä!
-Voi sua... Lopeta! älähdin.
Ruuna oli räiskäyttänyt vettä housuilleni!
Rusina lopetti komennuksen jälkeen roiskuttamisen ja turvan tukkimisen suihkun eteen.
-Noin! Hyvä! kehuin sitä.
Sain suihkutettua enimmät mudat pois ruunan karvasta, mutta vielä sinne jäi vähän. otin vesiboxin lähettyviltä pesusienen, jolla suin ponia.
Loputkin mudat lähtivät, ja palautin Rusinan taas omaan karsinaansa.
Kello näytti jo neljää. Muistin etten ollut putsannut Rusinan kavioita, joten tuumasta toimeen!
Etsin kaviokoukun hyppysiini, ja astelin ruunan kyyljen viereen, liu´utin käteni ruunan etujalkaa pitkin ja jalka nousi. Ei se kyllä kauaa pysynyt ylhäällä, mutta en luovuttanut vaan puhdistin joka kavion huolellisesti.
-Hyvä poika! kehuin Rusinaa, joka oli hoitotoimenpiteiden ajan ollut hienosti.
-Käytäiskö me vähän kävelemässä tuolla maastossa? kysyin ruunalta, ja sainkin vastauksen Banskulta!
-Ei kannata, kun siellä ripsii vettä.
-Aijaa, no ei me varmaan sitte lähetä, tuumin, ja taputtelin Rusinaa.
Bansku jatkoi matkaansa, ja puhelimeni pirahti. Siihen tuli viesti isältäni:
Pääsin äsken töistä, ja voin käydä
ohi mennen nakkaamassa sut tuohon
äidilles.
-Okei, sanoin hiljaa ääneen, ja sanoin heipat Rusinalle sekä Banskulle.
Sipsutin pihaan ja isäni musta volvo kaartui melko pian pihaan.
Isä kävi viemässä minut äitini kotiin, ja pääsinkin heti syömään lempi ruokaani, Lasagnea<3
Chappe ♥ Rusina 2hm
//Kiva tarina, joka hehkui positiivisuutta. K-virheitäkään en löytänyt montaa. Hymiöitä ei kannata kirjoittaa tarinoissa, koska se tekee niistä hieman sekavan, niinkuin liiat huutomerkitkin. Mutta muuten ihana tarina ja pituuskin sopiva:)
- Bansku
