Tallikirja 2013-2014

[Bansku]

Tallin työn tekijät kirjoittavat tänne tarinoita

[Bansku]

Hoitajia ja kiikkuvia lantakasoja

- Kop kop kop, joku koputti toimiston oveen.

Toimistoon astui sisälle puolitoistametrinen tyttö.

- Moi, oisko täällä vapaita hoitsuja? hän kysyi.

- No millään hevosella ei ole vielä hoitajaa, joten kaikki ovat vapaita, vastasin hymyilevälle tytölle oven suussa.

- Mä aattelin Pommia ja mun nimi on muuten Inka, hän vastasi.

- Mun puolesta voit alottaa vaikka heti. Tossa on Pommin hoitovihko. Sieltä löytyy kaikki tiedot siitä, jota hoitaessa tarvitsee, sanoin Inkalle ja hän marssi ulos toimistosta.

Menin tallin pihaan odottamaan Santtua. Sieltähän se Santtu jo juoksikin jo hengästyneenä luokseni.

- Moi kulta, sanoin pojalle ja moiskautin hänelle pusun poskelle.

- Moi! Onko sulla mulle mitään tekemistä? hän kysyi.

- No voisithan sä vaikka viiä hevoset ulos ja siivota karsinoista puolet. Mä hoian sen toisen puolen, annoin Santulle vastauksen.

***

Kiikutin kottikärryjä tallin läpi lantalaan. Kärryt kallistelivat uhkaavasti, mutta eivät onnekseni kaatuneet. Avasin tallin vihreän takaoven liu'uttamalla ja työnsin kottarit siitä ulos. Suljin oven perässäni. Näin Santun lantalan luona. Hän avasi oven ja kippasi kärryt lanta kasaan. Kippasin itsekkin kottarit tyhjiksi ja vein ne paikoilleen tallin viereen.

- Ootsä jo valmis? kysyin Santulta,

- Joo oon, hän vastasi ja jatkoi:

- Mennäänkö syömään meille?

- Juu käy, vastasin pojalle ja lähdimme kävelemään kohti tietä.

Bansku 1hm♥

Kuinka paljon sua saa ruoskia näistä tarinoista? Ihan ekas, älä käytä keskitettyä tekstiä, älä tee tota ylimäärästä väliä jokaisen rivin jälkeen. Muuten kyllä vaikutti hyvältä. Olisin toki kaivannut enemmän kuvailua ja pituutta. 
- Merle

[Bansku]

Uusia nelijalkaisia

Kurvasin autolla Sun Palasen talli pihalle. Vieressäni istui vaaleahiuksinen Nadja. Olimme käyneet hakemassa talli koirat ja kilpailu hevoseni Alegran tilalta. Hiekan värinen Cotton nukkui Nadian jaloissa lattialla, kun taas Hani katseli maisemia naisen sylissä. Parkkeerasin harmaan toyotani parkkipaikalla. Herättelin Kotoa lattialta. Se heräsi harvinaisen virkeänä ja alkoi heti vinkua ulos. Nadja avasi auton oven ja koirat ryntäsivät ulos tutkiskelemaan uutta kotiaan.

- Käydään ottamassa Gina ulos, sanoin ystävälleni.

Kuljimme valkoisen hevoskuljetusvaunun taakse. Avasimme luukun. Kömmin ihmisten luukusta Ginan eteen ja irrotin riimunnarunsamalla, kun Nadja otti takapuomin pois. Maiskutin ja työnsin nuorta tammaa pois trailerista. Se käppäili kiltisti ulos.

- On se kyllä upea, Nadja sanoi ja silitti varovaisesti harmaan puoliveristen kaulaa.

- Ja ajattele! Mä saan kouluttaa sitä ite, hihkuin riemmuissani.

Nadja kumartui hevosen jalkojen korkuudelle ja irrotti vaalean vihreät kuljetussuojat. Hän nousi ylös ja otti seuraavana häntä suojan pois.

- Hieno tyttö, kehuin Ginaa.

Talutin kauniin tammani tarhaan, jossa se alkoi tutkia paikkoja. Päästin sen luo hevosia yksitellen. Tutustumisessa ei näyttänyt olevan minkään laisia ongelmia. Jätin tammat tutustumaan toisiinsa. Suljin Nadian kanssa trailerin luukun. Kutsuin koirat luokseni. Ne juoksivat täyttä vauhtia luoksemme rapsutettavaksi. Kihnutin niitä hetken, kunnes vein ne Nadjan kanssa sisälle talooni. Nostin takkini pylväsnaulakkoon, niinkuin Nadjakin. Ovelta kuului koputus. Avasin oven ja siellä seisoi Santtu. Koirat juoksivat hänen luokseen iloisina ja poika kyykistyi niiden tasolle. Koto ja Hani alkoivat oitis nuolla Santun naamaa puhtaaksi.

- Noniin, nyt syömään, kutsuin koiria matkalla keittiöön.

Nostin kuivauskaapista kaksi metallista ruokakuppia, jotka laskin tiskipöydälle. Hain lipaston nurkasta koirien kuivaruoka pussin, jonka olin etukäteen hankkinut eläintarvike liikkeestä. Mittasin kummallekin yhden mitallisen muonaa ja tiputin mitan takaisin pussiin. Roudasin pussukan takaisin paikalleen. Aloin etsiskellä jääkaapista ruoan tähteitä. Valitsin äitini tuoman maksalaatikko paketin ja melkein tyhjän lihapulla pussin. Otin vetolaatikosta suuren lusikan ja kauhaisin sillä kumpaankin kuppiin maksalaatikkoa. Pilkoin vielä kummallekkin lihapullan. Laskin kupit puuhellan eteen, jossa oli niille juuri sopiva paikka. Etsin kaapistani vielä kaksi juomakuppia ja täytin ne hanasta tulleella viileällä vedellä.

- Nyt syömään! kutsuin koirat kupeilleen.

Ei mennyt kuin muutama minuutti, kun molempien kupit olivat typö tyhjiä. Nostin ne vesi altaaseen.

- Tee, kahvi vai limu? kysyin Nadjalta ja Santulata.

He katsoivat toisiaan ja vastasivat yhteen ääneen:

- Teetä!

Bansku 2HM ♥